100-vuotias seura

Vasaman vaiheita sadan vuoden ajalta


Urheiluseura Vaasan Vasama tunnetaan tänä päivänä yleisurheilusta ja lentopalloilusta. Seura perustettiin syyskuun 3. päivänä vuonna 1907 nimellä Voimistelu- ja Urheiluseura Vasama. Seuraa oli perustamassa viisitoista jo aiemmin Vaasassa toimineiden seurojen, Liikemiesten Voimistelu- ja Urheiluseuran sekä Suomen Lyseoiden Urheilijoiden Vaasan osaston, edustajaa. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin K. H. Majantie. Vasama oli alun perin urheilun yleisseura, erilaisia seurassa harjoitettuja lajeja on ollut toistakymmentä, mm. yleisurheilu, voimistelu, paini, jalkapallo, luistelu, hiihto, pyöräily, jääpallo, koripallo, pitkäpallo, nyrkkeily, jääkiekko ja uusimpana lentopallo. Alkuaikojen vahvoja lajeja olivat yleisurheilu, voimistelu ja paini.

Emäseurasta moneksi seuraksi

Vuonna 1949 ohjelmaan otettiin jääkiekko, josta kuitenkin luovuttiin parin vuoden kuluttua, mutta Vasaman nimi jäi aikakirjoihin jääkiekon uranuurtajana ja lajin tuojana Vaasaan. 1950-luvun puolivälissä Vasama oli puhtaasti yleisurheiluun keskittynyt seura, kunnes parikymmentä vuotta myöhemmin mukaan tuli toinen menestyslaji, lentopallo. Kaiken kaikkiaan yhdeksän vaasalaisen erikoisseuran juuret juontavat Vasamasta, nämä ovat: Vaasan Palloseura (per.1924), Vaasan Naisvoimistelijat (1925), Vaasan Nyrkkeilyklubi (1927), Vaasan Voima-Veikot (1931), Vaasan Maila (1933), Vaasan Hiihtäjät (1941), Vaasan Vasamattaret (1950), Vaasan Salama (1950) ja Vaasan Luistinkerho (1953).
Vuonna 1925 seuran nimi muutettiin Vaasan Vasamaksi. Seuran johdossa on ollut monia vahvoja urheilumiehiä. Alkuvuosina Vasaman kantava voima oli Viljam Roos, joka kaatui monen muun vasamalaisen tavoin vapaussodassa vuonna 1918. Myöhemmistä johtajista mainittakoon K. G. R. Ahlbäck ja Veikko Marttinen. Pitkäaikaisen seuran puheenjohtajuuden lisäksi heillä oli lukuisia piirin ja valtakunnantason merkittäviä luottamustehtäviä.

Hyviä kilpailuja

Vasama on aina tunnettu hyvien kilpailujen järjestäjänä. Alkuvuosina kansallisten yleisurheilukilpailujen lisäksi seura järjesti mm. vuonna 1916 kolmepäiväiset painikilpailut, joissa jaettiin SVUL:n mielestä liian arvokkaita palkintoja ja niin seura julistettiin puoleksi vuodeksi kilpailukieltoon. Hietalahden vanhalla kentällä järjestettiin useita suuria yleisurheilukilpailuja, joiden vetonauloiksi oli saatu maailmanluokan tähtiä kuten Paavo Nurmi ja Hannes Kolehmainen. Vuonna 1948 Vasama järjesti yhdessä VIS:n ja Tovereiden kanssa Vaasan ensimmäiset Kalevan Kisat. Vuonna 1980 valmistunut Kaarlenkenttä mahdollisti jälleen arvokisojen järjestämisen Vaasassa ja Vasama onkin yhdessä muiden vaasalaisseurojen kanssa järjestänyt siellä kahdet Kalevat Kisat, yhdet SM-viestit ja kahdet Euroopan cupin kilpailut. Yli 20 kertaa järjestetty Vaasa-maraton on vakiinnuttanut paikkansa Suomen maratonien joukossa.

Menestyneitä urheilijoita

Monet vasamalaiset urheilijat ovat niittäneet mainetta kansainvälisilläkin kentillä. Seitsemän urheilijaa on edustanut Suomea olympialaisissa: Santeri Tala 3000 metrin joukkuejuoksussa Pariisissa 1924, kuulantyöntäjä Risto Kuntsi Berliinissä 1936, kolmiloikkaaja Valle Rautio Lontoossa 1948 ja Helsingissä 1952, Reino Hiltunen samoin kolmiloikassa Helsingissä 1952, Sirkka Norrlund 80 metrin aidoissa Tokiossa 1964, Erkki Niemi korkeudessa Los Angelesissa 1984 ja maratoonari Ritva Lemettinen Barcelonassa 1992. Vasaman riveissä on Sirkka Norrlundin lisäksi ollut muitakin menestyneitä aitajuoksijoita, mm. Tapani Tammenpää, Orvokki Ojala ja Lena Spoof, jonka ilmiömäinen nousu Suomen aitajuoksun tähdeksi on vailla vertaa. Niemen jälkeen korkeushypyssä seuran mainetta ovat pitäneet yllä Juha Isolehto ja Marianne Mattas.
Viime vuosikymmeninä Vasaman nimi on tullut tunnetuksi erityisesti lentopalloilun menestyshetkistä. Vasaman naislentopalloilijat ovat ottaneet yhteensä yhdeksän Suomen mestaruutta. Lentopalloilun kulta-aika osui 1980 ja 1990 -luvuille.

Talouden tasapainoilua

Vasamassa on aina yritetty eri tavoin tehdä rahaa varsinaisen urheilutoiminnan rahoittamiseksi. Tanssiaiset, iltamat ja komeat arpajaiset toivat kaivattuja markkoja seuran kassaan. Vuonna 1957 vaasalaiset seurat rakennuttivat yhteisen tanssilavan Hietalahteen. Se ei kuitenkaan tuottanut odotusten mukaisesti ja lavasta luovuttiin kymmenen vuoden yrittämisen jälkeen. 1970-luvulla Vasamasta tuli bingoyrittäjä. Tässäkin asiassa Vasama toimi tienraivaajana ja muiden oli helppo tulla perässä omine bingohalleineen. Seuran talous koheni bingon avulla niin paljon, että voitiin palkata seurajohtaja. Tehtävään valittu Ilpo Kaukoranta ryhtyikin tunnetulla tarmollaan organisoimaan seuran toimintaa ja mm. urheilukoulu pääsi vauhtiin hänen ansiostaan. Bingosta ei kuitenkaan ollut pitkäaikaista iloa, verot veivät seuran jälleen taloudelliseen ahdinkoon.
Vuonna 1976 perustettiin Vaasan Vasaman Tuki -niminen yhdistys auttamaan seuran taloutta takasin jaloilleen. Tuki käynnisti mm. mainos- ja kaupunkilehtijakelun, josta muodostuikin seuralle uusi talouden kulmakivi. Tuen lisäksi Vasaman naistoimikunta on toiminut aktiivisesti seuran ja erityisesti sen junioriurheilijoiden hyväksi. Naistoimikunta toi mm. suuren suosion saavuttaneen Lenita-shown Vaasaan. Naiset ovat lisäksi vuosikausia hoitaneet messujen ja urheilukilpailujen lipunmyyntiä.

Tulevaisuus on nuorissa

Viime aikojen suuria muutoksia on ollut jakelutoiminnasta luopuminen. Lentopallossakin eletään eräänlaista suvantovaihetta. Myös yleisurheilussa voidaan tällä hetkellä todeta, että nuorissa on tulevaisuus. Tulevaisuus tuoneekin Vasamalle sen siirtyessä uudelle vuosisadalle paljon uusia haasteita. Tärkeintä on perustyö, hyvän ja terveen harrastuksen tarjoaminen kaiken ikäisille vaasalaisille. Kansan liikuttaminen näyttää yhä enenevässä määrin jäävän vapaaehtoisvoimin toimivien urheiluseurojen harteille.

Erkki Salminen

 kassuerkki_200
Kuvassa: Erkki Salminen ja Kassu Inha tutkii uuttaa kirjaa Vaasan Vasama 1907-2007 Kirjan kirjoitti Erkki Salminen.

 

Vasaman 100-vuotisjuhlan kuvia

kassu_200
Kassu pitää juhlapuhetta

 

Heikki Loukola
Heikki Loukolan lauluesitys

 

 martti27_200
Martti Aila juontaa juhlatilaisuutta

 

voimistelua32_200
Vasamattarien esitys

 

liput25_200
Lippusaattue /Kaisa/Timo/Merja

 

hyytia20_200
Jorma Hyytiän (2. juhlapuhuja)

 

kaupungintalo35_200
Kaupungintalo oli juhlapaikka

 

vastaanotto1_200
Vastaanottokomitea